tiistai 5. huhtikuuta 2016

Kehitys tähän päivään kuvina

Muutamissa blogeissa oon nähny täntyylisiä postauksia, joissa kuvien avulla analysoidaan omaa ratsastusta. Itsekin päädyin kattelemaan vanhoja ratsastuskuvia, ja silmään pisti jotkut asiat jotka oli (kuvien perusteella ainakin) kehittyny, mutta yhtälailla esiin tuli niin uusissa kun vanhoissakin kuvissa mun ainaiset ongelmat. Kuvien avulla nää asiat on helppo tiedostaa, ja niistä näkee myös kehityksen, mikä on tietenkin palkitsevaa. Vinkkinä niille, jotka tätä kuvien tutkimista harrastaa, kannattaa järjestää kuvat koneelle eri kansioihin esim vuosien mukaan. Näin ainakin mun oli helppo käydä läpi kuvia tältä parilta vuodelta, kun oon Pumpulilla menny.

Jalka/varpaat (erityisesti hypyissä)

Ensimmäisistä kuvista on helppo huomata kyseinen ongelma, joka vaivas mua enemmän alkuaikoina. Erityisesti esteillä, tuppasin kääntämään kannan kohti hevosen kylkeä, jolloin varpaat sojoitti usein ihan huomattavasti ulospäin. Tästä seurauksena tietenkin polvi, ja koko jalka muuttaa asentoaan ja hevonen ei saa hypyssä tarvitsemaansa tukea jaloista.


Kuvia selaillessani huomasin, että tää ongelma
ei oo mulla enää niin akuutti. Pumpuli tarvii (ja tarvitsi varsinkin alkuaikoina) paljon tukea jalasta, muuten se on askeleen jälkeen helposti jo pari metriä sivulla. Opin nopeasti oikeen jalan asennos hypyissä ja se auttaa todella paljon Pumpulin kanssa hyppäämiseen. Se on kuitenkin älyttömän herkkä painolle, ja kun asento on hyvä ja tukeva, se palautuu karatessaan todella nopeasti ratsastajan "painon alle"

Ohjaan jääminen esteillä

Tässä yks ongelma, joka mulle tuli oikeestaan vasta Pumpulin myötä. Yrittäessä mahduttaa sitä pieniin väleihin, oon välillä ite myöhässä ja jään suuhun kiinni. Etenkin pienillä esteillä ja puomeilla tää on meille vaikee asia, koska P tykkää vähän liiotella ja lähteä hyppyihin aaivan liian kaukaa. Tosin eteenpäin ollaan menty, nykyään harvemmin Pumpuli enään rykäsee mua hyppyihin ihan tällä tavalla kun näissä kuvissa, mutta joskus sitä sattuu. Tietysti pidättämiseen ja esteelle ratsastamiseen liittyy todella paljon kaikki muukin kun itse kädellä pidättäminen, mutta joskus kun asiat menee pieleen, on mulla edelleen ns "viimesenä tapana" ottaa kiinni ja kovaa, jos edessä on käännös tms.
Pumpulin kaltanen fiksu hevonen kyllä tajuaa noista, että hyppyyn ei tarvitse eikä saakkaan lähteä ihan mistä sattuu.


Katse/pään asento

Tämä kuuluisa, lähes kaikkien ratsastajien ongelma, ainakin jossain vaiheessa. Mulla itsellä pään kanssa on kaks eri ongelmaa, silmät ja niska. Silmät ja katse on "helppo" korjata, mutta niskan asento onkin sitten eri juttu. Mulla on luonnostaan pää ja niska huonossa asennossa, ns. rangan edellä ja se tuottaa mulle ongelmia ihan ratsastuksen ulkopuolellakin urheillessa. Mm kylmä,kostea tuuli, huono tyyny ja työskentelyasennot vaikuttaa tosi paljon siihen, missä "kunnossa" mun niska millonkin on. Ratsastaessa asiaa tulee kuitenkin oikein kunnolla treenattua, ja kun niska on oikeassa asennossa, on ne silmätkin paljon helpompi kohdistaa seuraavaan paikkaan ..:D


kevytistunta

nyt päästään sitten tähän, josta mä en rehellisesti sanottuna löytäny melkein yhtäkään hyvää kuvaa. Hyvän kevyenistunnan löytäminen nimenomaan hypyssä on ollu mulle aina vaikeeta. Joskus nousen liikaa, joskus liian vähän. Suurin ongelma on kuitenkin varmaan yläkropan asento. En jostain syystä osaa joustaa tarpeeksi ja mennä hyppyyn mukaan asennon kanssa. Nopean hevosen kanssa tulee teitenkin lisää haasteitä, kun pystyssä pitää olla taas nopeasti. Silti tää on se mikä ainakin kuvissa pistää mua itseäni ehkä eniten silmään.


perusistunta

Sanoisin, että perusistunta on estepainotteisena ratsastajana mun vahvinta osa-aluetta. Mitä sitten kouluratsastukseen tulee, niin parantamisen varaa löytyy jälleen jokaisesta kuvasta.. Suurin ongelma on mun niskahartijaseudun ryhti. Jään todella helposti "suppuun" hartioista, mikä tuo mun koko asennon sulkeutuneeks, ja ryhdin huonoksi. Riippuen jalustinten pituudesta (siitä oonko hypppäämässä vai koulutunnilla) myös jalan asento kärsii yläkropan huonosta ryhdistä. Jos istunta on muuten kunnossa, jalka pysyy ihan hyvässäasennossa (kuva2) mutta supussa olevat hartiat, lisättynä huonoon ryhmiin ja edesta vahvaan hevoseen, nostaa mut polvesta ja kantapäästä ylös (kuva4)
Kolmannesta kuvasta ei sitten ookkaan oikeein mitään sanottavaa.. Ryhti on huono, kaula aivan luonnottomassa asennossa, istunnasta puhumattakaan.


Huhhuh! siinähän niitä virheitä riitti. Huomaan ittestäni kuvia kattellessani, että mun on kyllä todella helppo heittäytyä aivan kohtuuttomankin itsekriittiseksi. Kriittisyys on munmielestä vaan ja ainoastaan hyvä asia, mutta voi että kuinka vaikeeta olikaan löytää enään yhtään silmää miellyttävää kuvaa :D kuitenkin, päätin loppuun laittaa muutaman kuvan joissa oon suht.koht tyytyväinen mun asentoon ja sitäkautta tietenkin hevosen muotoon.


tässä kuvassa mun oma asento on suht hyvä, jalat oikeilla paikoillaan,
käsi myötää sopivasti(60cm esteelle) enkä oo liikaa noussut ylöskään.
Oman asennon vaikutuksen hevoseen huomaa hyvin tässä, Pumpuli
hyppää pyöreenä ja hyvässä muodossa.
Vaikka oonkin tässä noussut ihan kohtuuttoman ylös satulasta,
oon päässyt hyppyyn hyvästä kohtaa, ehtimällä myös kädellä
sopivasti mukaan, kuitenkaan menettämättä tuntumaa

Tässäkin oma asento on vähän pysty, mutta estekin
on maahankaivettu, joten ei näytä niin pahalta, vaihtokin
on onnistunut ilmeisesti puhtaasti tässä.

Tässä kuvassa asento sekä hevonen näyttää munmielestä
tasapainoselta ja hyvältä, vaikka oonkin näköjään huomannu
jotain mielenkiintosta kentän pohjassa..

Tän kuvan valitsin, koska tää on _ihka_ ensimmäiseltä
kerralta kun menin Pumpulilla. Kaikenkaikkiaan musta
tuntuu, että mun oma luontainen asento sopii ihan hyvin
Pumpulilla menemiseen, vaikka kehitettävää tietty
on aina !


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti