Meillä "kisakausi" starttaakin aika vauhdilla tässä lähiaikoina. Huomenna hypätään kotona rataharjotuksissa 60 ja 80-luokat, 30päivä lähdetään näillä näkymin Tuntsaricupin ensimmäiseen osakilpailuun, jossa samat luokat. Ens kuun alussa olis vielä koulurataharjotukset, joihin mulla ois ehkä myös pieni kipinä.
Tosiaan, takana pitkä, kylmä ja vaikea talvi jonka aikana ollaan kyllä kasvettu. Jos ei muuten, niin ainakin henkisesti. Ollaan oikeestaan onnistuneen viimesyksyn jälkeen käyty aikalailla pohjamudissa Pumpulin kanssa, mutta nyt uskaltaa jo melkein sanoa, että sieltä ollaan ryömitty takasin ylös. Pakko silti rehellisesti sanoa, että fiilis ei tällä hetkellä ole ihan niin varma kuin vaikka vuosi sitten. Mutta ei auta muuta kun pudistaa mudat vaatteista, ja tehdä parhaansa. Aivan niinkun mun hevonenkin tekee.
Se, mikä tällä hetkellä pitää mun itseluottamusta kasassa on Pumpuli. Se on ensimmäinen ja ainut hevonen, jonka kanssa tiedän aina varmasti, että se yrittää aina parhaansa. Se haluaa miellyttää, ja tekee kaikkensa sen eteen, että jokaisesta esteestä mennään yli. En vois kuvitella tällä hetkellä lähteväni 80 radalle, millään muulla hevosella. Luottamus Pumpuliin on vaan semmosta, mitä mä en oo koskaan ennen tuntenu. Aina kun joku asia menee päin mäntyä, saan lähes sataprosenttisesti syyttävällä sormella osoittaa itseäni. Se on munmielestä kuitenkin se terve, ja ainoa tapa käsitellä epäonnistumisia tässä lajissa -etenkin tällä tasolla.
| Näinkin ilosena me ollaan palkintojenjaossa |
Toinen ihana asia, joka mua tsemppaa ja kannustaa tällä hetkellä, on meijän ratsastusryhmä. Suurimman osan kanssa me ollaan oltu samassa ryhmässä ekaluokkalaisista asti, ja nykysellä kokoonpanolla meijän ryhmä on ollu jo nelisen vuotta. Tottakai ratsastuskoulussa ryhmät sekottuu, ja meijänkin tunnilla on muutamia muitakin ollut, mutta tää viiden hengen ryhmä joka miellä on -on ihan super ! Jokanen tietää miten toimia verkassa, millon heittää läppää toisen epäonnistumisesta, ja millon olla vaan hiljaa ja väistää :D Kaikki sujuu nopeesti ja ongelmitta, mikä mahdollistaa myös meijän kehittymisen ilman mitään ylimääräsiä sähläyksiä.-Tottakai niitäkin vuosien varrelta löytyy!
Joka tapauksessa mä pidän tosi tärkeenä, että saadaan just näitten tyttöjen kanssa alottaa huomenna tän vuoden kisat ihana rennosti nauttien kotikisoilla !
Tässä myös vanha video viimesyksyltä, jota en oo muistanu julkasta. Parempi myöhään kun ei millonkaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti