Seuran estemestaruudet 2016

Tosiaan, eilen lähdettiin isolla porukalla matkaan Rengon Stable Parkiin. Meitä oli yhteensä 6ratsukkoa, joten porukkaa ja jännitystä riitti myös muidenkin puolesta. Koska pari ratsukkoa hyppäs jo pienemmissä luokissa, lähdettiin kaikki jo yhdeksän aikaan aamulla ajamaan. Meille jotka hyppäs vasta vähän myöhemmin, tuli siis aika paljon odottelua siinä aamupäivän aikana. Onneks meijän kaikki hevoset käyttäyty super hyvin, eikä mitään ongelmia ollut. Vähän kyllä kauhistutti, että miten Pumpuli jaksaa kun se on koko päivän nuokkunut kisapaikalla kylmässä.

Pumpuli ja Helmi varikolla odottelemassa

Kävin maneesissa verkkaamassa vähän jo ennen radankävelyä, koska olin luokassani (hypättiin siis juniormestaruudesta, 80cm estekorkeudella) jo neljäs. Radankävelyn jälkeen otettiin muutamat hypyt opettajan silmän alla, ja sitten olikin jo meidän aika lähteä kentälle odottamaan omaa vuoroa. Verkassa P oli kuin pieni taskuraketti, ja kyttäsi kaikkea lähtien peileistä  palosammuttimiin. Hypyt se teki kuitenkin hyvin, joten 2hyppyä pystylle ja yksi okserille riitti meille hyvin. Jälkeenpäin ajateltuna tuo nopea aikataulu oli meille hyvä, sillä en missään vaiheessa ehtinyt sen kummemmin jännittämään.
Rata oli helppo ja selkeä, eikä siinä ollut juuri mitään ihmeellistä. Pari erikoisestettä oli kyllä, mutta koska yleensä P ei niitä katso, niin en onneksi itsekkään kiinnittänyt niihin liikaa huomiota. Se, mihin mun olisi pitänyt kiinnittää taas huomiota, oli lävistäjällä ollut sarja, jonka a-osalle meidän rata sitten "tyssäsikin". Kaarteen ja suoristuksen jälkeen jäin ihan liikaa varmistelemaan ohjan kanssa ponnistuspaikkaa, joten siihen tuli kielto.. Voitte kuvitella kuinka paljon otti päähän, kun hevonen tuntui todella hyvältä ja kerrankin oltaisiin voitu päästä kaikistä esteistä yli. Toisaalta parempi, että virhepisteet tulivat noinkin selkeästi omasta virheestä, eikä esim hevosen kyttäilystä. Kuten videolta huomaa, jonkunverran kiemurtelua tuli ennen tiettyjä esteitä, mutta kaikenkaikkiaan hevonen pysyi hyvin pohkeessa, eikä lopulta päässyt (yrityksistä huolimatta) kertaakaan livahtamaan ohi kummallekkaan puolelle. Tosiaan mulla oli ekan kerran jalassa kannukset, joten niillä sain pienemmällä avulla hyvin Pumpulin kahden pohkeen väliin. Loppurata olikin sitten aika sujuva, ja oli sellainen fiilis että siitä oltaisiin hyvin voitu jaksaa vielä uusintakin tsempata. Ärsytys oli radan jälkeen aikamoinen, mutta hevonen teki musta hyvin.

mulla on vain muutama puhelinlaatuinen kuva radalta..
jos sinulla on kuvia meistä, huuda hep!

(Huomioikaa pikkusiskon lauseet videon lopussa)

Kaikesta huolimatta jäin kuitenkin odottelemaan kentän laidalle ja katsomaan tuttujen ratoja. Hyvä niin, koska muuten olisin varmaan mennyt purkamaan hevoselta kamat pois. Muutaman viimeisen ratsukon kohdalla tajusin, että vain yksi ratsukko oli ratsastanut radan puhtaasti, joten jäin jännityksellä katsomaan ihan viimeisetkin ratsukot. Ja niin siinä sitten kävi, että meidän 4vp riitti tällä kertaa juniorimestaruuspronssiin..:D
Tällä kertaa kävi näin, mutta kieltämättä tuntuu kyllä vähän epäansaitulta. Pari ratsukkoa jäi mitalien ulkopuolelle todella siisteillä radoilla, yhden pudotuksen kanssa. Meidät pelasti tällä kertaa siis nopeus, vaikka yksi kielto tulikin. Tietysti iloisia ollaan, ja niinkun sanoin niin hevoseen olen tosi tyytyväinen! Muutenkin tosi onnistunut päivä, sillä meidän "tiimistä" vuotettiin 40cm luokka sekä minimestaruus 60cm estekorkeudella!!

Pumpuli ja Vamppu

Ensi viikolla kisaillaan meillä kotona Tuntsaricupin viimeisen osakilpailun parissa, siellä 60 ja 80cm!